Acerca de

P1400494.jpg

Päivölä

Historia

Päivölän Virkistyskoti valmistui Hiidenveden äärelle Nummelaan vuonna 1904. Historiallinen tila ja sen rakennukset sijaitsevat keskellä taulua Suomen kansallismaisemasta. Luonnonrauha ja hyvä palvelu luovat ainutlaatuisen tunnelman juhliin, kursseille, kokouksiin tai rentouttavaan viikonloppuun.

 

Vanhanajan tunnelma on käsinkosketeltavissa. Tule tutustumaan!

Virkistyskodin toiminta laajeni 1930-luvun alussa ja uudelleen vuonna 1938, jolloin Päivölän Kylpyläparantola aloitti tanskalaisen Skodsborgin mallin mukaisesti. Päivölä toimi sotasairaalana talvisodan loppuvaiheessa 1940 ja uudelleen 1944 Kannaksen puolustustaistelujen alettua.

 

Jokainen Päivölän salissa tai pihalla otettu askel osuu kohtaan, jossa Suomen historian ja kulttuurielämän merkkihenkilöt ovat kulkeneet. Suomen luoneet sukupolvet ovat nauttineet Päivölän kiireettömästä ilmapiiristä ja sen ainutlaatuisesta maisemasta kohta kokonaisen vuosisadan.

 

Christina ja Mikael Mäkelän hallinnassa Päivölästä on tullut suosittu perhejuhlien viettopaikka,

joka tarjoaa hienon vaihtoehdon myös kokousten, seminaarien, koulutustapahtumien,

musiikki- ja taideleirien sekä leirikoulujen järjestäjille.

 

Kaksikielisyys ja monikulttuurisuus olivat ominaisia Päivölän elämänmenolle jo virkistyskodin perustajan Hanna Hernbergin aikana. Venäläisiä, virolaisia, saksalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia vieraita nähtiin täällä jo ennen massaturismin aikakautta.

Vuosisadan alun "aleksandriininen keveys" säilyi Päivölässä sisällissodan jälkeenkin.

 

Virkistyskoti siirtyi heinäkuussa 1918 vihtiläisen Laatan tilan tyttären Emmy Lindbergin omistukseen. Lahjakas Emmy omistautui kotitilansa ja Päivölän johdolle ja hänestä tuli yksi Suomen maaseutumatkailun uranuurtajista.

 

Päivölä kätki suojiinsa katkelman Aino Kallaksen ja Eino Leinon kiihkeästä tunneyhteydestä sekä Helvi Hämäläisen ja Olavi Paavolaisen rakkaussuhteesta. Täältä hakivat virkistystä niin Suomen maineikkain oopperalaulajatar Aino Ackté kuin säveltäjä Aarre Merikanto tai taidemaalari Werner Thomé.

 

Virkistyskodin toiminta laajeni 1930-luvun alussa ja uudelleen vuonna 1938, jolloin Päivölän Kylpyläparantola aloitti tanskalaisen Skodsborgin mallin mukaisesti. Päivölä toimi sotasairaalana talvisodan loppuvaiheessa 1940 ja uudelleen 1944 Kannaksen puolustustaistelujen alettua.

 

Sodan päätyttyä Päivölään saattoi tulla pakoon kaupunkien elintarvikepulaa. Vanha täysihoitola oli rauhan ja hyvinvoinnin saareke epävarmassa maailmassa. Monille Päivölästä tuli toinen koti, jonne palattiin vuosi vuodelta. Liike- ja virkamiehet, lääkärit ja tuomarit lomailivat ja hoitivat terveyttään Päivölässä, jossa viihtyivät esim. kirjailijat Ilmari Kianto ja Tito Colliander sekä kuvanveistäjä Essi Renvall. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt ja runoilija L. Onerva-Madetoja viettivät suuren osan myöhäisestä luomiskaudestaan Päivölässä.

 

Emmy Lindbergin jälkeen Päivölä jatkoi Mäkelän suvun johdossa. Vuonna 1987 tulipalo tuhosi kylpylärakennuksen. Jäljelle jäi kuitenkin arkkitehti Hugo Lindbergin suunnittelema vanha päärakennus sekä jugend-tyyliset huvilat Tirkkula ja Solbacka. Näiden rinnalle valmistui 1995 arkkitehti Carl-Johan Slotten piirtämä sivurakennus.